Puutarhaneuvontaa

Ajankohtaista on nyt taimikasvatus, joka olisi pitänyt aloittaa jo maaliskuussa.

Useat pitkän kasvukauden kasvit kuten esim. tomaatti, purjo, paprika,  kaali ja lanttu kannattaa taimikasvattaa.

Viljely- ja lannoitussuunnitelma on myös hyvä tehdä ajoissa samoin siemen hankinnat.

Gardenia puutarha on avannut uuden puutarhaneuvontapalvelun.

Yhteystiedot   GARDENIAAN

Gardenia tarjoaa kotipuutarhaneuvontaa helsinkiläisille puhelimitse numerosta 045 634 5825 maanantai-torstai klo 12-15.

Kotipuutarhaneuvoja on paikalla useissa Gardenian tapahtumissa. Tarkista aikataulut tapahtumat-sivulta.

http://www.gardenia-helsinki.fi/tapahtumat.htm

Gardeniassa on myös puutarha-aiheisia lehtiä luettavaksi. Asiakaspalvelussa myymme puutarha-aiheisiakirjoja ja oppaita.

Tee ekoteko ja ota kompostointi sydämmenasiaksi.

Kompostointi on järkevää jätehuoltoa ja jokamiehen keino hillitä ilmastonmuutosta.

Punajuuri- Vuoden vihannes 2008

Vuoden vihannekseksi 2008 on valittu punajuuri.

Taustatietoa punajuuresta 

Ensimmäiset maininnat paksujuurisesta juurikkaasta ovat 1500-luvulta. Nämä olivat aluksi väriltään vaaleita tai keltaisia. Nykyinen punajuurinen muoto jalostettiin 1600-luvulla. Punajuurikas tuli Suomeen 1800-luvulla ja yleistyi pappiloiden ja koulujen puutarhojen ansiosta kotipuutarhoissa. Punajuurikas on edelleen yksi suosituimmista kotipuutarhojen viljelykasveista.

Kylvö lämpimään maahan

Punajuurikas (Beta vulgaris var. conditiva, syn. Beta vulgaris var. rubra), jota kutsutaan myös nimellä punajuuri, on juurikkaan (Beta vulgaris) muunnos. Punajuurikas on kaksivuotinen kasvi, joka ensimmäisenä kasvukautena kasvattaa mukulan ja kukkii vasta toisena vuonna. Mukulan renkaallinen rakenne johtuu sen erikoisesta paksuuskasvusta, missä kuoren alle kehittyy useita sisäkkäisiä jakautumiskykyisiä soluvyöhykkeitä. Joskus kukintaan virittyminen voi tapahtua jo ensimmäisenä kasvukautena, mikäli alkukesä on pitkään poikkeuksellisen viileä. Kukkivan punajuurikkaan mukula surkastuu kasvin käyttäessä energian kukinnon ja siementen muodostamiseen.

Punajuurikkaan kasvuaika on 10-18 viikkoa kasvuolojen, lajikkeen ja tuotteen vaatimusten mukaan. Suhteellisen nopean kasvurytmin ansiosta punajuurikkaan viljely on mahdollista koko maassa.

Aurinkoisella säällä korjuuseen

Punajuurikkaan mukulat ovat viileänarkoja, joten sato on korjattava ennen yöpakkasia.

Vain mielikuvitus rajana

Punajuurikas sopii raakana ja kypsänä kylmiin sekä lämpimiin ruokiin.
Se täydentää mainiosti erilaisia liharuokia. Punajuurikas sopii raakaraasteeksi, pihveihin, patoihin, muhennoksiin, laatikoihin ja keittoihin. Tuttuja punajuuriruokia ovat jouluinen rosolli, venäläinen borssikeitto ja lindströminpihvit.

Punajuurikas sopii hyvin myös marinoitavaksi. Viinietikka, sitruuna, omena ja puolukasta raikastavat punajuurikkaan makean maun. Varsinkin omenalla täydennetty punajuuriraaste kermaviilikastikkeen kera on lasten makuun. Myös selleri, palsternakka, piparjuuri sekä vahvat yrtit kuten timjami, oregano, salvia ja rosmariini sopivat punajuuren seuraan.

Monipuolinen kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde

Punajuurikas sisältää monipuolisesti kivennäisaineita: paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia, jonka saanti suomalaisessa ruokavaliossa on vähäistä. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten ahtautumiseen. Punajuurikas saa värinsä antioksidantteihin kuuluvista betalaiineista. Betalaiinien terveysvaikutuksia ei vielä tunneta, mutta niillä saattaa olla merkitystä hapettumiseen liittyvien sairauksien estossa.

Myös punajuurikkaan kuitu on nykyihmiselle arvokasta. Punajuurikkaan versot ja kesällä nuoret naatit ovat syötäviä. Entisaikaan naatteja käytettiin pinaatin tavoin. Itse juuri varattiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten hammas- ja päänsäryn hoitoon. Punajuurella on hoidettu myös flunssaa, ihottumia ja hermostohäiriöitä. Punaisen väriaineen uskotaan edelleen vaikuttavan mielialaa kohentavasti ja punajuuren tryptofaanin antavan hyvää oloa.

Vuoden vihannekseksi 2008 on valittu punajuurikas. Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry

Tässä artikelissa on käytetty http://www.puutarhaliitto.fi/vuodenvihannes.html sivulla olevaa artikkelia lyhennettynä.

Ohjeet palstaviljelijöille

Lassilan palstaviljelijät ry

Ohjeet palstaviljelijöille

Yhdistys jakaa viljelypalstoja vain jäsenilleen.
Jäsenelle lähetetään jäsenmaksukuitti helmikuun alussa. Yhdistyksen jäsenen on maksettavajäsenmaksu eräpäivään mennessä, mikä on 15.2., mikäli maksua ei ole suoritettu eräpäivään mennessä yhdistyksen hallitus ei lähetä huomautuskirjettä vaan katsoo, että jäsen on eronnut yhdistyksestä ja luopunut viljelypalstasta. Viljelypalstalla olevat kasvit, pensaat ja työkalulaatikko ym on otettava pois 15.4. mennessä, muuten ne jäävät seuraavalle viljelijälle.

Mikäli viljelijä haluaa vaihtaa viljelypalstansajoko isompaan tai pienempää palstaan on siitä ilmoitettava yhdistyksen hallitukselle maaliskuuhun mennessä.

Palstoja ei saa olla kuin yksi yhtä ruokakuntaa kohden.

Yhdistys luovuttaa palstanjäsenen käyttöön viljelytarkoituksiin. Jäsen ei saa luovuttaa viljelypalstaa tai sen osaa ulkopuolisen käyttöön. Kun viljelijä ei enää halua viljellä viljelypalstaa, on siitä ilmoitettava heti yhdistykselle. Viljelijä ei saa omatoimisesti luo- vuttaa viljelypalstaa uudelle viljelijälle.

Viljelypalstan käyttäjäitä (eli jäseneltä) edellytetään palstan säännöllistä hoitoa. Jos palstaviljelijä esim. kesäloman vuoksi on pidempää poissa, ei palstaa kuitenkaa voi jättää hoitamattomaksi.

Viljely palstalla on aloittava 1.6. mennessä. Palsta on viljeltävä kokonaisuudessaan sekä pidettävä hyvässä kunnossa. Viljelykauden aikana rikkaruohot kitketään säännöllisesti, kasvustoa harvennetaan ja pensaita leikataan. Kasvit on sijoitettava palstalle niin, ettei niiden kasvu tai hoito häiritse naapuripalstalaisia.

Ne viljelypalstat, mitkä rajoittuvat hiekkakäytävään on omalta kohdalta pidettävä käytävä rikkaruohoista vapaana ja viljelypalstat, mitkä rajoittuvat ruohikkoon on niitettävä ruoho viljelypalstan reunasta. Viljelypalstat, mitkä rajoittuvat avo-ojaan on huolehdittava ojien reunojen niittämisestä ja uoman puhtaudesta kukin oman palstansa kohdalta.

Avo-ojiin rajoittuvilla palstoilla on viljelijöiden istutettava monivuotiset kasvit riittävän kauas, vähintään 3,5 m ojan reunasta, jotta koneellinen hoitotyö mikäli sellainen suoritetaan on mahdollista.

Yhdistyksen hallitus tarkistaa palsta-alueen kaksi kertaa kasvukaudella tai neljä satunnaisesti valittua viljelijää suorittavat tarkastuksen, ajasta ilmoitetaan ilmoitustaululla. Palstan hoitamattajättäneille viljelijöille lähetetään huomautuskirje. Mikäli viljelypalstaa ei ole määräajassa laitettu kuntoon seuraamuksena on yhdistyksestä erottaminen. Ensimmäinen tarkastus tehdään kesäkuun alussa ja toinen heinäkuussa.

Jos joskus haluaisit kesannoida palstaa tai osaa siitä, on asiasta neuvoteltava ensin yhdistyksen kanssa.

Palstalle ei saa rakentaa muuta kuin noin 60 cm korkea työkalulaatikon ja kompostikehikon. Esim. kasvihuoneiden-ja lavojen sekä grillien pystyttäminen palstoille ei ole sallittua. PastalIe ei saa istuttaa puita.

Viljelypalstalle ei saa tehdä avotulta. Roskien tai muidenjätteiden polttaminen on kielletty.

Vesiletkulla kastelu on sallittua, mutta kastelukannulla kastelulla on etuoikeus.

Alueella ei ole jätehultoa.

Kaikki ei eloperäinen maatumaton materiaali on vietävä pois alueelta.

Talousjätteitä ei saa laittaa viljelyalueen kompostiin.

Kaikki maatuva puutarhajäte kompostoidaan omalla palstalla.

Viljelyssä on suosittava luonnonmukaisia lannoitteita, viljelyssä ei saa käyttää kemiallisia kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita.

Yhdistys järjestää tarpeen vaatiessa kaksi kertaa kesässä talkoot viljelypalsta-alueen yleisilmeen hoitamiseksi, erityisesti viljelypalsta-alueen ojien kunnostamiseen.

Työkalukopissa säilytetään yhdistyksen erilaisia työkaluja esim. ruohon leikkureita, työkalukopin avaimen saa panttia vastaan yh- distykseltä. Ilmoitustaululla on tieto keneltä siimaleikkuria voi pyytää lainaksi.

Muistathan ilmoittaa mahdolliset osoitteenmuutokset yhdistykselle.

Viljelypalsta-alueella on moottoriajoneuvoilla ajo kielletty.

Rikkomuksista ja palstan hoitamatta jättämisestä seuraa jäsenyyden menetys.

Viljelypalsta-alueella on noudatettava Helsingin kaupungin yleisiä järjestyssääntöjä sekä Rakennusviraston laatimia käyttö-ja hoito-ohjeita virkistyspalsta-alueelle.

Mikäli viljelijä käyttäytyy sopimattomasti hänet voidaan erottaa yhdistyksestä, vaikka hän olisi hoitanut viljely- palstansa.

Lassilan palstaviljelijät ry tiedottaa ajankohtaisista viljelyasioita ja tapahtumista palsta-alueen ilmoitustaululla.

Lassilan palstaviljelijät ry:n hallitus