Vuoden vihannekseksi 2008 on valittu punajuuri.
Taustatietoa punajuuresta
Ensimmäiset maininnat paksujuurisesta juurikkaasta ovat 1500-luvulta. Nämä olivat aluksi väriltään vaaleita tai keltaisia. Nykyinen punajuurinen muoto jalostettiin 1600-luvulla. Punajuurikas tuli Suomeen 1800-luvulla ja yleistyi pappiloiden ja koulujen puutarhojen ansiosta kotipuutarhoissa. Punajuurikas on edelleen yksi suosituimmista kotipuutarhojen viljelykasveista.
Kylvö lämpimään maahan
Punajuurikas (Beta vulgaris var. conditiva, syn. Beta vulgaris var. rubra), jota kutsutaan myös nimellä punajuuri, on juurikkaan (Beta vulgaris) muunnos. Punajuurikas on kaksivuotinen kasvi, joka ensimmäisenä kasvukautena kasvattaa mukulan ja kukkii vasta toisena vuonna. Mukulan renkaallinen rakenne johtuu sen erikoisesta paksuuskasvusta, missä kuoren alle kehittyy useita sisäkkäisiä jakautumiskykyisiä soluvyöhykkeitä. Joskus kukintaan virittyminen voi tapahtua jo ensimmäisenä kasvukautena, mikäli alkukesä on pitkään poikkeuksellisen viileä. Kukkivan punajuurikkaan mukula surkastuu kasvin käyttäessä energian kukinnon ja siementen muodostamiseen.
Punajuurikkaan kasvuaika on 10-18 viikkoa kasvuolojen, lajikkeen ja tuotteen vaatimusten mukaan. Suhteellisen nopean kasvurytmin ansiosta punajuurikkaan viljely on mahdollista koko maassa.
Aurinkoisella säällä korjuuseen
Punajuurikkaan mukulat ovat viileänarkoja, joten sato on korjattava ennen yöpakkasia.
Vain mielikuvitus rajana
Punajuurikas sopii raakana ja kypsänä kylmiin sekä lämpimiin ruokiin.
Se täydentää mainiosti erilaisia liharuokia. Punajuurikas sopii raakaraasteeksi, pihveihin, patoihin, muhennoksiin, laatikoihin ja keittoihin. Tuttuja punajuuriruokia ovat jouluinen rosolli, venäläinen borssikeitto ja lindströminpihvit.
Punajuurikas sopii hyvin myös marinoitavaksi. Viinietikka, sitruuna, omena ja puolukasta raikastavat punajuurikkaan makean maun. Varsinkin omenalla täydennetty punajuuriraaste kermaviilikastikkeen kera on lasten makuun. Myös selleri, palsternakka, piparjuuri sekä vahvat yrtit kuten timjami, oregano, salvia ja rosmariini sopivat punajuuren seuraan.
Monipuolinen kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde
Punajuurikas sisältää monipuolisesti kivennäisaineita: paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia, jonka saanti suomalaisessa ruokavaliossa on vähäistä. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten ahtautumiseen. Punajuurikas saa värinsä antioksidantteihin kuuluvista betalaiineista. Betalaiinien terveysvaikutuksia ei vielä tunneta, mutta niillä saattaa olla merkitystä hapettumiseen liittyvien sairauksien estossa.
Myös punajuurikkaan kuitu on nykyihmiselle arvokasta. Punajuurikkaan versot ja kesällä nuoret naatit ovat syötäviä. Entisaikaan naatteja käytettiin pinaatin tavoin. Itse juuri varattiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten hammas- ja päänsäryn hoitoon. Punajuurella on hoidettu myös flunssaa, ihottumia ja hermostohäiriöitä. Punaisen väriaineen uskotaan edelleen vaikuttavan mielialaa kohentavasti ja punajuuren tryptofaanin antavan hyvää oloa.
Vuoden vihannekseksi 2008 on valittu punajuurikas. Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry
Tässä artikelissa on käytetty http://www.puutarhaliitto.fi/vuodenvihannes.html sivulla olevaa artikkelia lyhennettynä.
Kirjoittaja: lapavi 
