JÄTELAVA 30.5.2008

JÄTELAVAN AJANKOHTA SIIRTYY!!!!!

TILAUSRUUHKAN JA TEKNISTEN ONGELMIEN VUOKSI

Jätelavan tulo alueelle siirtyy ainakin  ensiviikon loppuun

TARKAA PÄIVÄMÄÄRÄÄ EI OLE TIEDOSSA JOTEN SEURATKAA

ILMOITUSTAULUA

lLassilan palstaviljelijät ry hallitus

Kesävesi ja jätelava

TIEDOTE VILJELIJÖILLE.

KESÄVESI

Kesävesi on avattu 30.4.

Kannukastelijalla on etuoikeus otaa hanoista vettä.

Kasteluletkulla kastelu on myös sallittu.

Hanoihin letkukastelija hankkii omat, omaan letkuun sopivat liittimet.

Mahdollisista vesivuodoista pyydämme ilmoittamaan johonkin näistä numeroista välittömästi.

0400 636980                040 8284974                         0400 761 534

JÄTELAVA

Kevätsiivousta varten tuodaan alueelle jätelava 30.5 ja se viedään pois 4.6

Nyt on mahdollisuus siivota ympäristö ja viedä jätteet lavalle.

Hallitus on kiinnittänyt eritysesti huomiota erillaisten rakennustarvikkeiden ilmestymiseen alueelle.

Alueella on kaikenlainen rakentaminen kielletty, lukuun ottamatta
marjapensaiden ja vadelmien tukemista.

Palstojen aitaaminen on myös kielletty.

Mukavaa ja rentouttavaa viljelykesää toivottaa

Lassilan palstaviljelijät ry Hallitus

Tee ekoteko ja ota kompostointi sydämmenasiaksi.

Kompostointi on järkevää jätehuoltoa ja jokamiehen keino hillitä ilmastonmuutosta.

Puutarhaneuvontaa

Ajankohtaista on nyt taimikasvatus, joka olisi pitänyt aloittaa jo maaliskuussa.

Useat pitkän kasvukauden kasvit kuten esim. tomaatti, purjo, paprika,  kaali ja lanttu kannattaa taimikasvattaa.

Viljely- ja lannoitussuunnitelma on myös hyvä tehdä ajoissa samoin siemen hankinnat.

Gardenia puutarha on avannut uuden puutarhaneuvontapalvelun.

Yhteystiedot   GARDENIAAN

Gardenia tarjoaa kotipuutarhaneuvontaa helsinkiläisille puhelimitse numerosta 045 634 5825 maanantai-torstai klo 12-15.

Kotipuutarhaneuvoja on paikalla useissa Gardenian tapahtumissa. Tarkista aikataulut tapahtumat-sivulta.

http://www.gardenia-helsinki.fi/tapahtumat.htm

Gardeniassa on myös puutarha-aiheisia lehtiä luettavaksi. Asiakaspalvelussa myymme puutarha-aiheisiakirjoja ja oppaita.

Tee ekoteko ja ota kompostointi sydämmenasiaksi.

Kompostointi on järkevää jätehuoltoa ja jokamiehen keino hillitä ilmastonmuutosta.

Punajuuri- Vuoden vihannes 2008

Vuoden vihannekseksi 2008 on valittu punajuuri.

Taustatietoa punajuuresta 

Ensimmäiset maininnat paksujuurisesta juurikkaasta ovat 1500-luvulta. Nämä olivat aluksi väriltään vaaleita tai keltaisia. Nykyinen punajuurinen muoto jalostettiin 1600-luvulla. Punajuurikas tuli Suomeen 1800-luvulla ja yleistyi pappiloiden ja koulujen puutarhojen ansiosta kotipuutarhoissa. Punajuurikas on edelleen yksi suosituimmista kotipuutarhojen viljelykasveista.

Kylvö lämpimään maahan

Punajuurikas (Beta vulgaris var. conditiva, syn. Beta vulgaris var. rubra), jota kutsutaan myös nimellä punajuuri, on juurikkaan (Beta vulgaris) muunnos. Punajuurikas on kaksivuotinen kasvi, joka ensimmäisenä kasvukautena kasvattaa mukulan ja kukkii vasta toisena vuonna. Mukulan renkaallinen rakenne johtuu sen erikoisesta paksuuskasvusta, missä kuoren alle kehittyy useita sisäkkäisiä jakautumiskykyisiä soluvyöhykkeitä. Joskus kukintaan virittyminen voi tapahtua jo ensimmäisenä kasvukautena, mikäli alkukesä on pitkään poikkeuksellisen viileä. Kukkivan punajuurikkaan mukula surkastuu kasvin käyttäessä energian kukinnon ja siementen muodostamiseen.

Punajuurikkaan kasvuaika on 10-18 viikkoa kasvuolojen, lajikkeen ja tuotteen vaatimusten mukaan. Suhteellisen nopean kasvurytmin ansiosta punajuurikkaan viljely on mahdollista koko maassa.

Aurinkoisella säällä korjuuseen

Punajuurikkaan mukulat ovat viileänarkoja, joten sato on korjattava ennen yöpakkasia.

Vain mielikuvitus rajana

Punajuurikas sopii raakana ja kypsänä kylmiin sekä lämpimiin ruokiin.
Se täydentää mainiosti erilaisia liharuokia. Punajuurikas sopii raakaraasteeksi, pihveihin, patoihin, muhennoksiin, laatikoihin ja keittoihin. Tuttuja punajuuriruokia ovat jouluinen rosolli, venäläinen borssikeitto ja lindströminpihvit.

Punajuurikas sopii hyvin myös marinoitavaksi. Viinietikka, sitruuna, omena ja puolukasta raikastavat punajuurikkaan makean maun. Varsinkin omenalla täydennetty punajuuriraaste kermaviilikastikkeen kera on lasten makuun. Myös selleri, palsternakka, piparjuuri sekä vahvat yrtit kuten timjami, oregano, salvia ja rosmariini sopivat punajuuren seuraan.

Monipuolinen kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde

Punajuurikas sisältää monipuolisesti kivennäisaineita: paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia, jonka saanti suomalaisessa ruokavaliossa on vähäistä. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten ahtautumiseen. Punajuurikas saa värinsä antioksidantteihin kuuluvista betalaiineista. Betalaiinien terveysvaikutuksia ei vielä tunneta, mutta niillä saattaa olla merkitystä hapettumiseen liittyvien sairauksien estossa.

Myös punajuurikkaan kuitu on nykyihmiselle arvokasta. Punajuurikkaan versot ja kesällä nuoret naatit ovat syötäviä. Entisaikaan naatteja käytettiin pinaatin tavoin. Itse juuri varattiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten hammas- ja päänsäryn hoitoon. Punajuurella on hoidettu myös flunssaa, ihottumia ja hermostohäiriöitä. Punaisen väriaineen uskotaan edelleen vaikuttavan mielialaa kohentavasti ja punajuuren tryptofaanin antavan hyvää oloa.

Vuoden vihannekseksi 2008 on valittu punajuurikas. Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry

Tässä artikelissa on käytetty http://www.puutarhaliitto.fi/vuodenvihannes.html sivulla olevaa artikkelia lyhennettynä.

Jäsentiedote 2008 /1

Lassilan palstaviljelijät ry

Jäsentiedote 2008 /1

Palsta-alue kasvimaineen on lähiympäristöämme jota voimme
muokata iloa-ja virkistystä tuomaan itsellemme ja ympäristöllemme.

Nyt on paras aika suunnitella tulevaa kasvukautta. Kirjat ja alan lehdet ovat oivia tietolähteitä. Puutarhamyymälöissä ja siemenkaupoissa on kevättalvella
hauska tutkiskella niiden tarjontaa. Työväenopistossa on myös puutarha-aiheisia luentotilaisuuksia. Puutarhaharrastuksen voi siis aloittaa jo talvella.

Muutama tärkeä asia jäsenille.

Jäsenmaksu

Jäsenmaksu 25 tai 18 euroa, suoritetaan oheista viitepankkisiirtoa käyttäen. Eräpäivä on 22 helmikuuta. Huomautuksesta yhdistys perii käsittelykuluja 5€

Osoitteen muutos
Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutoksesta myös yhdistykselle.

Tiedotteet

Seuraa yhdistyksen ilmoitustaulua, sinne tulevat ajankohtaiset asiat.
Ilmoitustaulu on myös netissä osoitteessa http://lapavi.wordpress.com/
Jos haluat tiedotteet sähköpostiisi ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen osmo.perkamo@24.fi

KesävesiKesävesi avataan viikolla 18 ja suljetaan viikolla 38.
Mikäli havaitsette vesivuodon tai hanarikon, ilmoittakaa siitä mahdollisimman nopeasti hallitukselle.

Hallitus toivottaa mukavaa kesän odotusta!

Vesikatkos

Vesijohto on rikkoutunut ja veden jakelu on keskeytynyt saataneen kuntoon 15.5.

Ruohonleikkaus ja Hiekkakäytävät

Ruohonleikkaus

Jokainen viljelijä on velvollinen hoitamaan palstan ympärillä olevaa nurmikkoa.

Yhdistyksellä on ruhonleikkausta varten ruohonleikkuri ja siimaleikkuri.
Ruohonleikkuri on varastossa ja käytettävissä siellä olevia ohjeita noudattaen.
Yhdistyksen Siimaleikkuri on lainattavissa tilaamaalla Osmo Perkamolta ennakkoon, toimitusaika sopimuksen mukaan
Puhelin 0400 636980.

Hiekkakäytävät

Jos palsta rajoittuu hiekkakäytävään on viljelijaä velvollinen pitämään käytävän

puhtaana nurmesta ja rikkaruohoista.

Yhdistyksen nimi on Lassilan Palstaviljelijät ry

Yhdistyksen nimi on Lassilan palstaviljelijät ry ja kotipaikka Helsinki.

TARKOITUS JA TOIMINTA

Yhdistyksen tarkoituksena on virkistysviljelyn edistäminen ja kehittäminen.

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys vuokraa Helsingin kaupungilta viljelypalsta-alueen ja luovuttaa jäsenmaksua vastaan viljelypalstoja jäsenilleen. Yhdistys järjestää viljelyaiheisia esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kesätapahtumia, koko viljelypalsta-alueen maisemallisia hoito- ja kunnostustalkoita sekä elonkorjuujuhlia ja jakaa viljelyaiheisia julkaisuja.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää elonkorjuujuhlia, talkoita sekä toimeenpanee asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia sekä myyjäisiä.

JÄSENET

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kaikki helsinkiläiset.

Vuoden 2007 vihannes, salaatti

Salaatti pärjää kotipuutarhoissa kautta maan

Salaatti on toisaalta helppo, toisaalta ongelmallinen kasvatettava. Kaikki salaattikasvit ovat nopeakasvuisia, eivätkä vaadi paljon lämpöä. Näin ollen ne viihtyvät hyvin maamme olosuhteissa ja niitä voidaan kasvattaa koko maassa. Salaatti on suhteellisen helppo kasvatettava harrastajapuutarhoissa, mutta korkealaatuisen sadon saaminen vaatii hyvää ammattitaitoa.

Useimmat salaatit voidaan kylvää suoraan kasvupaikalle, mutta hyvän sadon varmistamiseksi ne kannattaa kasvattaa taimista, kuten ammattiviljelmillä tehdään. Taimikasvatus kestää 3-4 viikkoa ja istutuksesta satoon kuluu aikaa 4-10 viikkoon lajista, lajikkeesta ja ajankohdasta riippuen.

Lactuca-salaatit itävät parhaiten 16-20 asteen lämpötilassa. Jos lämpötila nousee yli 24 asteen, siemenet saattavat mennä lepotilaan, eivätkä idä.

Lisää aiheesta http://www.puutarhaliitto.fi/vuodenvihannes.html

JÄSENTIEDOTE 2007

Lassilan palstaviljelijät ry

JÄSENTIEDOTE 2007

Lassilan palstaviljelijät ry, Ohjeet palstaviljelijöille

Alueella ei ole jätelaatikkoa, kaikki maatumaton aines on vietävä pois alueelta Talousjätteitä ei saa tuoda viljelyalueen kompostiin. Kaikki maatuva puutarhajäte kompostoidaan omalla palstalla tai viedään alueelta pois. Yhdistys hankkii syksyisin irtolavan jätteille mikäli on tarvetta.
———————————————————————————————————————————————-
Rakennusvirasto, käyttö- ja hoito-ohjeet viljelypalsta-alueille
Kompostointi
“Kaikki alueelta peräisin oleva kompostoituva jäte on kompostoitava palstalla.
Talousjätteiden kompostointi alueella on kielletty.
Kaikki maatumaton jäte (muovi- ja lasipakkaukset yms..) on vietävä alueelta pois.”

———————————————————————————————————————————————-

Kaatopaikat eivät ota vastaa jätettä, mikä ei ole lajiteltu eli maatuva jäte erikseen ja maatumaton jäte erikseen.
Maatuvaa jätettä ei saa sekoittaa maatumattomaan ja päin vastoin.

Jätteen kuljettaminen pois kasvimaa-alueelta on sekä kallista ja tuhlausta.
Yhden lavan kustannukset ovat noin 350 -400 riippuen painosta.
Maatumattomalle jätteelle yhdistys ei hanki omaa lavaa.
Jokainen vie maatumattoman jätteen itse pois, eli jos tuot muovisen tuolin, lautoja, saaveja ämpäreitä yms. Kasvimaalle niin viet ne myös pois, kun et enää niitä käytä.

Maatuvan puutarhajätteen vieminen jätelavalle on tuhlausta, viedään pois hyvää eloperäistä maa-ainesta.
Kasvit maatuvat nopeasti joko kompostissa tai maakuopassa, syksyllä maahan iso kuoppa ja siihen kaikki kasvijätteet ja multaa päälle.
Kun eloperäiset kasvijätteet viedään vuodesta toiseen jätelavalle, ei viljelypalsta saa uutta maa-ainesta, maa köyhtyy ja tarvitaan uutta multaa.
Lavalle on viety myös multaa kasvien mukana.

Lähialueen metsiin jätteiden vieminen on ehdottomasti kielletty.

Lassilan palstaviljelijät ry:n hallitus