PALSTANHOIDON ALKEISOPPIMÄÄRÄ

Oletko sormi suussa mitä palstalle pitäisi tehdä? Tässä on ihan miniohjeet, joilla pärjäät. Mikäli olet jo asiantuntija, älä välitä näistä vaan toimi kuten ennenkin. Jos kuulet jostain tai saat palstanaapurilta ohjeita, ne saattavat erota näistä. Silloin voit itse päättää, miten haluat toimia. Mutta siis jos on pallo hukassa, näin toimien pärjää jo aika pitkälle. Aloitetaan syksystä, kun nyt on syksy:

SYYSTYÖT:

Sato on toivottavasti jo korjattu, jokunen lehtikaali, maa-artisokka ja kukka saattaa vielä olla jäljellä. Jotta keväällä on mukava palata palstalle, toimi näin:

• Käännä maa lapiolla isoiksi kokkareiksi. Poimi samalla esiin tulevat juuret ja rikkaruohot kompostiin. Silloin talvella routa tekee työtä puolestasi ja murentaa kokkareet. Syksyllä on paras aika kalkita maata.
• Valitse kompostille uusi paikka, vaikka nykyisen kompostin viereen ja siirrä/hanki siihen kehikko. Laita syksyn kasvin varret, lehdet ja juuret ym. materiaali kehikon pohjalle mielellään pilkottuna. Nostele kesäisen kompostin sisältö talikolla uuteen kompostiin. Jos ripottelet aina 20-30cm kerroksen jälkeen kourallisen ureahelmiä kompostiin, saat nopeammin multaa kuin ilman ureaa.

KEVÄTTYÖT

• Kompostin voi kääntää keväälläkin, jos syksyllä satoi, ja kääntäminen jäi tekemättä. Muista urea! Kääntämätön syyskomposti saattaa tosin olla pidempään jäässä kuin käännetty komposti.
• Hienonna maa talikolla käännellen. Nyt kannattaa poistaa mahdollisimman paljon juuria ja kasvun alussa olevia rikkaruohoja. On sitten helpompaa kesällä. Kompostikin tykkää lisäravinnosta.
• Tallo polut suunnittelemasi kasvipenkkien väliin.
• Jos löysit maata kääntäessäsi maa-artisokkia, ne voi keittää ja syödä. Tai istuttaa osan niistä takaisin.
• Kylvä, istuta. Jätä vakojen väliin sen verran tilaa, että pystyt haraamaan kesällä rikkaruohoja nurin. Se on paljon mukavampaa kuin kitkeminen. Kun vedit vakoja siemenille, vaot kannattaa kastella ja vasta sitten ripotella siemenet. Noudata pusseissa olevia ohjeita kylvösyvyydestä ja siementen väleistä.

KESÄLLÄ

• Jos tuli kylvettyä liian tiuhaan, harvenna taimia, kun ne ovat sen kokoisia, että niistä saa hyvin kiinni.
• Haraa taimirivien välejä säännöllisesti sitten, kun siemenet ovat alkaneet kunnolla kasvaa. Etenkin sateen jälkeen seuraavana päivänä kannattaa harata niin kosteus pysyy maassa.
• Putsaa rikkaruohot pois käytäviltäsi ja palstan vieressä olevalta hiekkakäytävältä. Isommat kannattaa kaivaa puutarhalapiolla pois, pienet menevät nurin esim. heiluriharalla, joita löytyy yhdistyksen puutarhavajasta. Taas tuli täytettä kompostiin. Syksyllä kompostin pohjalta saattaa jo löytyä multaakin,.
• Kun kastelet, kastele kunnolla. Älä opeta kasveillesi, että kosteutta on vain pintamullassa, silloin ne eivät ymmärrä tehdä kunnon juuria.
• Muista myös kerätä ja syödä satoa!

JA SITTEN TULEE TAAS SYKSY JA OLET VUOTTA VIISAAMPI. MUISTA, ETTÄ TÄMÄ EI OLE AINOA TAPA HOITAA PALSTAA. JOS OLET KEKSINYT PAREMPIA KONSTEJA, KÄYTÄ NIITÄ. TAI SITTEN JATKA TÄLLÄ TAVALLA, JOS SE SOPII SINUN PALSTALLESI PARHAITEN.

Facebookryhmässäkin ( https://www.facebook.com/LassilanPalstaviljelijat/ )voi kertoa, kun on keksinyt mahtavan uuden idean!

Ajankohtaista, Viljelystartti, Talkoot

Talkoopäivät

Lassilan palstaviljelijät ry
Ympäristön hoitotalkoot
Talkoopäivät ovat kesäkuukausien aikana 4.5, 1.6, 6.7 3.8 7.9
alkaen klo 10 1-3 tuntia.
Talkoiden kohteena ovat käytävät, nurmikot,

Vielä mahdollista osallistua 7.9.

Yhdistyksen Logon suunnittelukilpailu

LASSILAN PALSTAVILJELIJÄT RY

Yhdistyksemme tarvitsisi logon jota voisimme hyödyntää toiminnassamme. Sillä onhan tuleva vuosi meidän 20V- Juhlavuotemme!
*
Hallitus julistaa avoimen logosuunnittelukilpailun yhdistyksen jäsenille perheineen.
*
Logo ehdotukset lähetetään postitse
Lassilan palstaviljelijät ry
c/o Risto Syvälä
Purpurikuja 4C 14
00420 Helsinki
varustettuna nimimerkillä ja suljetulla kuorella jossa on ehdotuksen tekijän nimi yhteystiedoin.

Ehdotukset tulee olla perillä 31.12.2013 mennessä.

Elojuhlat 16.8.2008

Lassilan palstaviljelijöiden elojuhlaa vietettiin lauantaina 16.8 sateisessa mutta lämpimässä säässä.

Paikalle saapui aktiivisin joukko viettämään iltapäivää Grilli party tyylisesti. Ohjelmassa oli Käytävien nimeämiskilpailun voittajan julistaminen. Marita Ågren oli osunut kaikein lähemmäksi kaikkien vastausten keskimääräisesti sisältämiä ehdotuksia ja näin ollen voitti kilpailun ylivoimaisesti. Palkintona hän sai lahjakortin Puutarhamyymälään. Piakkoin Tulos on myös nähtävissä kartasta johon lisätään nämä polkujen nimet.

Huvitoimikunta järjesti myös hauskan hattukilpailun jonka voittajan saaatte arvata kuvasta.

Niin ja tietysti olivat myös arpajaiset joiden tulolla yhdistys kustansi juhlat. Arpajaisten kiinostus oli kova johtuen runsaista voitoista ja tunnelmasta jonka voi kokea vain paikan päällä.

Elojuhlia on viettetty viljelytominnan alusta lähtien joten perinteet on pitkät.

Punajuuri- Vuoden vihannes 2008

Vuoden vihannekseksi 2008 on valittu punajuuri.

Taustatietoa punajuuresta 

Ensimmäiset maininnat paksujuurisesta juurikkaasta ovat 1500-luvulta. Nämä olivat aluksi väriltään vaaleita tai keltaisia. Nykyinen punajuurinen muoto jalostettiin 1600-luvulla. Punajuurikas tuli Suomeen 1800-luvulla ja yleistyi pappiloiden ja koulujen puutarhojen ansiosta kotipuutarhoissa. Punajuurikas on edelleen yksi suosituimmista kotipuutarhojen viljelykasveista.

Kylvö lämpimään maahan

Punajuurikas (Beta vulgaris var. conditiva, syn. Beta vulgaris var. rubra), jota kutsutaan myös nimellä punajuuri, on juurikkaan (Beta vulgaris) muunnos. Punajuurikas on kaksivuotinen kasvi, joka ensimmäisenä kasvukautena kasvattaa mukulan ja kukkii vasta toisena vuonna. Mukulan renkaallinen rakenne johtuu sen erikoisesta paksuuskasvusta, missä kuoren alle kehittyy useita sisäkkäisiä jakautumiskykyisiä soluvyöhykkeitä. Joskus kukintaan virittyminen voi tapahtua jo ensimmäisenä kasvukautena, mikäli alkukesä on pitkään poikkeuksellisen viileä. Kukkivan punajuurikkaan mukula surkastuu kasvin käyttäessä energian kukinnon ja siementen muodostamiseen.

Punajuurikkaan kasvuaika on 10-18 viikkoa kasvuolojen, lajikkeen ja tuotteen vaatimusten mukaan. Suhteellisen nopean kasvurytmin ansiosta punajuurikkaan viljely on mahdollista koko maassa.

Aurinkoisella säällä korjuuseen

Punajuurikkaan mukulat ovat viileänarkoja, joten sato on korjattava ennen yöpakkasia.

Vain mielikuvitus rajana

Punajuurikas sopii raakana ja kypsänä kylmiin sekä lämpimiin ruokiin.
Se täydentää mainiosti erilaisia liharuokia. Punajuurikas sopii raakaraasteeksi, pihveihin, patoihin, muhennoksiin, laatikoihin ja keittoihin. Tuttuja punajuuriruokia ovat jouluinen rosolli, venäläinen borssikeitto ja lindströminpihvit.

Punajuurikas sopii hyvin myös marinoitavaksi. Viinietikka, sitruuna, omena ja puolukasta raikastavat punajuurikkaan makean maun. Varsinkin omenalla täydennetty punajuuriraaste kermaviilikastikkeen kera on lasten makuun. Myös selleri, palsternakka, piparjuuri sekä vahvat yrtit kuten timjami, oregano, salvia ja rosmariini sopivat punajuuren seuraan.

Monipuolinen kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde

Punajuurikas sisältää monipuolisesti kivennäisaineita: paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia, jonka saanti suomalaisessa ruokavaliossa on vähäistä. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten ahtautumiseen. Punajuurikas saa värinsä antioksidantteihin kuuluvista betalaiineista. Betalaiinien terveysvaikutuksia ei vielä tunneta, mutta niillä saattaa olla merkitystä hapettumiseen liittyvien sairauksien estossa.

Myös punajuurikkaan kuitu on nykyihmiselle arvokasta. Punajuurikkaan versot ja kesällä nuoret naatit ovat syötäviä. Entisaikaan naatteja käytettiin pinaatin tavoin. Itse juuri varattiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten hammas- ja päänsäryn hoitoon. Punajuurella on hoidettu myös flunssaa, ihottumia ja hermostohäiriöitä. Punaisen väriaineen uskotaan edelleen vaikuttavan mielialaa kohentavasti ja punajuuren tryptofaanin antavan hyvää oloa.

Vuoden vihannekseksi 2008 on valittu punajuurikas. Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry

Tässä artikelissa on käytetty http://www.puutarhaliitto.fi/vuodenvihannes.html sivulla olevaa artikkelia lyhennettynä.

Jäsentiedote 2008 /1

Lassilan palstaviljelijät ry

Jäsentiedote 2008 /1

Palsta-alue kasvimaineen on lähiympäristöämme jota voimme
muokata iloa-ja virkistystä tuomaan itsellemme ja ympäristöllemme.

Nyt on paras aika suunnitella tulevaa kasvukautta. Kirjat ja alan lehdet ovat oivia tietolähteitä. Puutarhamyymälöissä ja siemenkaupoissa on kevättalvella
hauska tutkiskella niiden tarjontaa. Työväenopistossa on myös puutarha-aiheisia luentotilaisuuksia. Puutarhaharrastuksen voi siis aloittaa jo talvella.

Muutama tärkeä asia jäsenille.

Jäsenmaksu

Jäsenmaksu 25 tai 18 euroa, suoritetaan oheista viitepankkisiirtoa käyttäen. Eräpäivä on 22 helmikuuta. Huomautuksesta yhdistys perii käsittelykuluja 5€

Osoitteen muutos
Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutoksesta myös yhdistykselle.

Tiedotteet

Seuraa yhdistyksen ilmoitustaulua, sinne tulevat ajankohtaiset asiat.
Ilmoitustaulu on myös netissä osoitteessa https://lapavi.wordpress.com/
Jos haluat tiedotteet sähköpostiisi ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen osmo.perkamo@24.fi

KesävesiKesävesi avataan viikolla 18 ja suljetaan viikolla 38.
Mikäli havaitsette vesivuodon tai hanarikon, ilmoittakaa siitä mahdollisimman nopeasti hallitukselle.

Hallitus toivottaa mukavaa kesän odotusta!